Kesäkuu 2026
Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleistiedoksi eikä korvaa lääkärin neuvoja. Keskustele aina oman neurologisi kanssa hoitoratkaisuistasi.
Diagnoosin jälkeen ensimmäinen asia, jonka halusin tietää, oli: mitä lääkkeitä on olemassa ja mitä on tulossa? Luulen, etten ole ainoa. Siksi kokosin tähän yhteenvedon siitä, missä MS-taudin lääkekehitys menee juuri nyt.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on muuttunut huomattavasti. Interferonipistoksista ja kourallisesta tabletteja on päästy siihen, että käytössä on yli parikymmentä eri hoitoa. Ja mikä tärkeintä: kehitteillä on nyt lääkkeitä, jotka yrittävät paikata jo syntyneitä vaurioita — eikä pelkästään estää uusia.
BTK-estäjät — tabletit, jotka pääsevät aivoihin asti

BTK-estäjät ovat juuri nyt tutkimuksen kuumin aihe. Ne ovat tabletteja, joilla on ratkaiseva ero aiempiin hoitoihin: ne pääsevät veri-aivoesteen läpi sinne, missä tulehdus oikeasti on.
Etenevässä MS-taudissa tulehdus on usein piilossa aivojen sisällä. Se ei välttämättä näy magneettikuvissa eikä verikokeiden pahenemisvaihemittareissa, koska sitä ylläpitävät aivojen omat mikrogliasolut. BTK-estäjät osaavat vaimentaa juuri tätä.
Fenebrutinibi (Roche)
Fenebrutinibi on edennyt pisimmälle. Huhtikuussa 2026 AAN-neurologiakokouksessa Chicagossa julkaistiin kaksi isoa Phase III -tutkimusta:
- FENhance 1 ja FENhance 2 vertasivat fenebrutinibiä teriflunomidiin aaltomaisessa MS:ssä. Pahenemisvaiheet vähenivät 51 % ja 59 %. Käytännössä puhutaan yhdestä pahenemisvaiheesta 17 vuodessa.
- FENtrepid tutki lääkettä ensisijaisesti etenevässä MS:ssä (PPMS). Lääke oli vähintään yhtä tehokas kuin okrelitsumabi, ja taudin etenemisen riski pieneni 12 prosenttia. Yli kymmeneen vuoteen ensimmäinen kerta, kun jokin tutkimuslääke on pärjännyt PPMS:ssä.
Kaikki ei kuitenkaan ole selvää. Kuolleisuudessa nähtiin eroja hoitoryhmän ja vertailuryhmän välillä, ja osalla potilaista maksa-arvot nousivat. Nämä tulevat punnittavaksi, kun viranomaiset arvioivat myyntilupahakemuksen.
Tolebrutinibi — Cenrifki (Sanofi)
Tuore uutinen: Euroopan lääkeviranomainen (EMA) suositteli tolebrutinibille myyntilupaa huhtikuussa 2026, ja Euroopan komissio myönsi sen kesäkuussa kauppanimellä Cenrifki. Se on ensimmäinen lääke EU:ssa, joka on tarkoitettu nimenomaan toissijaisesti etenevään MS-tautiin potilailla, joilla pahenemisvaiheita ei enää tule. Juuri tämä porukka on ollut pitkään vailla omaa hoitoa.
Hyväksyntä perustuu HERCULES-tutkimukseen, jossa lääke hidasti toimintakyvyn heikkenemistä. Samalla lääkkeeseen liittyy maksavaurion riski ja pakollinen maksa-arvojen seuranta. Yhdysvalloissa FDA hylkäsi hakemuksen jo joulukuussa 2025 juuri tämän riskin takia.
Suomessa saatavuus ja korvattavuus ovat vielä auki. Saksa on ensimmäinen EU-maa, jossa lääke tulee myyntiin. Sanofin tutkimusputkea voi seurata heidän sivuiltaan.
Freksalimabi — tehokas hoito, joka ei tyhjennä immuunijärjestelmää
Tämän hetken tehokkaimmissa MS-lääkkeissä — kuten okrelitsumabissa ja ofatumumabissa — ideana on hävittää B-soluja. Toimii hyvin, mutta samalla puolustuskyky infektioita vastaan heikkenee.
Freksalimabi tekee asian toisin. Se on vasta-aine, joka katkaisee immuunisolujen välisen viestinnän (CD40L-reitti) ilman, että soluja tuhotaan. Tulehdus rauhoittuu, mutta elimistön puolustus pysyy paremmassa kunnossa.
Toukokuussa 2026 CMSC-kokouksessa esiteltiin kolmen vuoden seurantatulokset Phase II -tutkimuksesta:
- 86 % potilaista ei saanut yhtään pahenemisvaihetta kolmeen vuoteen (suonensisäinen 1200 mg annostelu)
- Vuotuinen pahenemisvaihemäärä oli vain 0,11
- Magneettikuvissa ei juuri näkynyt uutta tulehdusta
- 78 % potilaista jatkoi hoidossa kolme vuotta
- Mitään uusia turvallisuushuolia ei ilmaantunut
Isommat Phase III -tutkimukset ovat käynnissä: FREXALT aaltomaiseen MS:ään ja FREVIVA etenevään SPMS:ään.
Myeliinin korjaus — vaurioiden paikkaaminen

Yksikään nykyinen MS-lääke ei osaa korjata vaurioituneita myeliinituppeja. Kun suojavaippa tuhoutuu, hermosolun signaalit hidastuvat ja lopulta solu kuolee. Juuri tästä syntyy pysyvä haitta. Siksi myeliinin korjaamiseen tähtäävät hoidot ovat niin merkittävä tutkimussuunta.
Helsingin yliopiston löytö
Toukokuussa 2026 Tapani Koppinen väitteli Helsingin yliopistossa aiheesta myeliinin korjaus. Väitöskirja on luettavissa Helda-arkistossa. Tutkimusta ohjasi apulaisprofessori Merja Voutilainen. Koppinen löysi kaksi molekyyliä, jotka saavat myeliinin korjautumaan eläinmalleissa:
- C-MANF rauhoittaa aivosolujen stressireaktion, joka MS-vaurioalueilla on jumittunut ylikierroksille ja estää korjaussoluja toimimasta
- LMWP peittää vaurioalueen arpikudoksen, joka muuten toimii fyysisenä esteenä — korjaussolut pääsevät vihdoin perille
Tulokset ovat vielä hiiri- ja solumallitasolla. Suuntaus kohti ihmiskokeita on kuitenkin käynnissä. Turussa professori Laura Airas tutkii etenevän MS-taudin mekanismeja ja aloittaa lääketutkimusta yhdysvaltalaisen MS-säätiön rahoituksella.
PTD802 — uudenlainen lähestymistapa
Pheno Therapeutics sai 22. kesäkuuta 2026 FDA:lta luvan aloittaa ihmiskokeet PTD802-lääkkeellä. Se on ensimmäinen GPR17-reseptoria salpaava lääke, joka on päässyt tähän vaiheeseen.
Mikä on GPR17? Se on eräänlainen jarru, joka estää korjaussoluja (oligodendrosyyttien esiasteita) kypsymästä. MS-aivoissa nämä solut löytävät vaurion, mutta jäävät paikalleen kypsymättöminä. PTD802 yrittää vapauttaa jarrun.
Britanniassa kliiniset kokeet saivat luvan jo tammikuussa 2025. Nyt myös USA:ssa päästään liikkeelle.
Lucid-MS — myeliiniä suojaava tabletti
Quantum BioPharman kehittämä Lucid-MS (Lucid-21-302) on ensimmäinen PAD2-entsyymin estäjä. PAD2 hajottaa myeliiniä — estämällä sitä lääke pyrkii suojaamaan hermostoa suoraan ilman, että immuunijärjestelmään kajotaan.
Ensimmäisen vaiheen tulokset esiteltiin helmikuussa 2026 ACTRIMS-kokouksessa San Diegossa: lääke oli turvallinen ja hyvin siedetty annoksilla 150 mg ja 300 mg.
On kuitenkin kerrottava myös toinen puoli: FDA pysäytti toukokuun lopussa 2026 Phase II -tutkimuksen etenemisen ja vaati lisäselvityksiä ennen kuin potilaita voi ottaa mukaan. Yhtiö on ilmoittanut tekevänsä yhteistyötä FDA:n kanssa asian ratkaisemiseksi.
Metformiini ja klemastiini yhdessä
Cambridgen yliopiston CCMR2-tutkimuksessa kokeillaan kiinnostavaa yhdistelmää: diabeteslääke metformiini "nuorentaa" kantasoluja niin, että ne alkavat taas reagoida vanhan allergialääke klemastiinin signaaliin ja tuottaa myeliiniä.
EBV-rokote — pääseekö käsiksi taudin juurisyyhyn?

Yksi viime vuosien tärkeimmistä MS-löydöistä on Epstein-Barrin viruksen (EBV) yhteys sairauteen. Lähes kaikilla MS-potilailla on EBV-tartunta, ja virus näyttää käynnistävän autoimmmuunireaktion, jossa elimistö hyökkää erehdyksessä omaa hermostoaan vastaan.
Moderna tutkii mRNA-1195-rokotetta HORIZON-tutkimuksessa (Phase II). Kyseessä ei ole perinteinen ennaltaehkäisevä rokote, vaan hoitomuoto jo diagnosoiduille MS-potilaille. Satunnaistettu, sokkoutettu tutkimus kattaa noin 180 potilasta USA:ssa, Britanniassa ja Australiassa. Tuloksia odotetaan vuoteen 2029 mennessä. Modernan tutkimusputki on julkisesti seurattavissa.
CAR-T-soluterapia — immuunijärjestelmän uudelleenohjelmointi

Syöpähoidoista tuttu CAR-T-soluterapia on tulossa myös autoimmuunisairauksiin. Potilaalta otetaan T-soluja, ne muokataan tunnistamaan haitalliset B-solut ja palautetaan takaisin. CAR-T-solut pääsevät kudoksiin syvemmälle kuin nykyiset vasta-ainehoidot.
Ollaan kuitenkin vasta aivan alussa: AUTO1-MS1 (Phase I, Autolus/UCL) ja Azer-cel (niin sanottu "hyllytavara-CAR-T", joka ei vaadi potilaan omia soluja, TG Therapeutics) ovat molemmat alkuvaiheen tutkimuksissa. Asiantuntijat arvioivat, että laajempi käyttö on vielä vuosien päässä.
Muita suuntia lyhyesti
- Vidofludimus-kalsium (Immunic): tabletti, joka sekä rauhoittaa immuunijärjestelmää että suojaa hermosoluja
- Foralumabi: nenäsumutteena annettava vasta-aine etenevään MS-tautiin
- IMCY-0141 (ImCyse): tähtää siihen, että vain myeliiniä tuhoavat solut sammutetaan — muu puolustuskyky jää rauhaan
- GLP-1-lääkkeet: diabetes- ja painonhallintakäytöstä tutut lääkkeet, joiden hermostoa suojaavaa vaikutusta tutkitaan nyt myös MS:ssä
- Okrelitsumabi lapsille: FDA hyväksyi toukokuussa 2026 Ocrevuksen myös yli 10-vuotiaille
Yhteenveto
MS-hoito on siirtymässä uuteen aikaan. Pelkän tulehduksen hillitsemisen sijaan ollaan menossa kohti yhdistelmähoitoja: tulehdus sammutetaan, myeliiniä korjataan ja hermosoluja suojataan.
Oma seurattavien listani:
- Cenrifki Suomessa — hyväksyntä tuli EU:ssa, mutta milloin lääke on täällä oikeasti saatavilla?
- Fenebrutinibin myyntilupahakemus — voi muuttaa PPMS:n hoitoa kokonaan
- Freksalimabin Phase III — saako tulehduksen kuriin ilman, että immuunipuolustus kärsii?
- PTD802 ja Lucid-MS — kaksi eri reittiä myeliinin korjaamiseen, molemmat vasta alkutaipaleella
- Helsingin yliopiston löytö — kotimaista tutkimusta, joka voi johtaa ensimmäiseen aidosti korjaavaan MS-lääkkeeseen
Lähteet ja lisälukemista:
- Käypä hoito: MS-tauti
- Neuroliitto: MS-tauti
- National MS Society: Research
- ClinicalTrials.gov: MS-tutkimukset
- Koppinen, T. — Väitöskirja (Helda)
- Airas, L. — Kohti etenevän MS-taudin tehokkaampaa hoitoa (Avainlehti)
- EMA: Cenrifki (tolebrutinibi)
- Pheno Therapeutics (PTD802)
- Quantum BioPharma (Lucid-MS)
- Sanofi tutkimusputki
- Moderna tutkimusputki

